Ramboll: ”Rakennusalan pitäisi arvioida rakentamisen hiilijalanjälkeä”

Rambollin hankekehitysjohtaja Kari Melander uskoo, että yhä useampi yritys haluaa toimia vastuullisesti ja panostaa ympäristöasioihin sekä energiatehokkuuteen kiinteistöissään.

– Yritysten kannalta kysymys on taloudesta mutta ei pelkästään siitä. Kyllä vastuullisesti toimivilla yrityksillä on myös aito halu vaikuttaa, Melander sanoo.

Ramboll Finlandin uusin pääkonttori, Espoon Leppävaaraan rakennettu Ramboll Village sai juuri WWF:n myöntämän Green Office -sertifikaatin. Lisäksi Kevan omistamalle kiinteistölle on haettu kultatason Leed-ympäristösertifiointia.

Melanderin mukaan myös sen saaminen on Rambollille tärkeää. Suunnittelu- ja konsultointipalveluita myyvälle yhtiölle ei ole yhdentekevää, minkälaisissa kiinteistöissä se itse sijaitsee.

– Koska me suunnittelemme asiakkaillemme kestävän kehityksen ratkaisuja, meidän täytyy itse näyttää esimerkkiä, Melander sanoo.

Ramboll on itse vastannut muun muassa oman pääkonttorinsa rakenne-, geo-,  lvi-, energia- sekä sähkösuunnittelusta. Kohteen kehittäjä ja toteuttaja oli Hartela, ja sen on suunnittelut arkkitehtitoimisto Cederqvist & Jäntti Arkkitehdit Oy.

Koko työyhteistö mukaan

Green Office -toimistossa koko työyhteisö on mukana ympäristövastuullisessa toiminnassa. Ympäristöjärjestelmässä kiinnitetään huomiota esimerkiksi liikkumiseen, energiankulutukseen, kierrätykseen ja jätteiden lajitteluun, kestäviin hankintoihin sekä ruokavalintoihin.

Ramboll Villagessa tuetaan esimerkiksi kestävää liikkumista sillä, että kiinteistössä on  lukitut pyörävarastot, hyvät sosiaalitilat sekä runsaasti sähköautojen latauspaikkoja.

Henkilöstön tietoisuutta vastuullisista valinnoista pyritään lisäämään erilaisilla kampanjoilla. Hiljattain käynnissä oli hävikkiruokakampanja, ja nyt fokuksessa ovat lentämisen ympäristövaikutukset.

Melander sanookin toivovansa, että työskentely Green Office -toimistossa saisi omalta osaltaan kaikki rambolilaiset miettimään ympäristö- ja vastuullisuusasioita kotonaankin.

Mitä vielä voitaisiin tehdä?

Espoon Leppävaaraan alkuvuonna valmistuneessa toimistotalossa on muun muassa käytössä maalämpö. Se oli Melanderin mukaan sekä Rambollin että Kevan mielestä panostus, joka kannatti tehdä.

Maalämpöä hyödyntävällä hybridilämpöpumppuratkaisulla tuotetaan lähes 90 prosenttia rakennuksen kokonaislämmitysenergiantarpeesta. Loput tuotetaan kaukolämmöllä. Kiinteistön jäähdyttämiseen hyödynnetään maakylmää.

Kiinteistössä on myös aurinkopaneelijärjestelmä, joka toimii rinnakkain maalämpöjärjestelmän kanssa.

Energiatehokkuuteen vaikuttavat myös rakenneratkaisut, ikkunoiden materiaalit -sekä ilmanvaihdon ja valaistuksen ratkaisut.

Vuoden 2018 alussa voimaan tulleessa energialuokittelussa Ramboll Village yltää parhaaseen A-luokkaan.

Mitä vielä voitaisiin tehdä paremmin? Melanderin mukaan paljon. Sitä varten Rambollilla on oma kestävän kehityksen ohjelmansa. Ohjelman tavoitteena on kehittää ja tuoda markkinoille uusia kestävän kehityksen ratkaisuja.

– Asiakkaamme odottavat uusia ratkaisuja entistä enemmän. On tärkeää, että me osaamme tarjota niitä, Melander sanoo.

Hän toivoo, että seuraavaksi rakennusalalla alettaisiin laskea erilaisten ratkaisujen hiilijalanjälkeä nykyistä laajemmin ja kattavammin. Ramboll on ollut mukana pilotoimassa Euroopan komission kehittämän Level(s) raportointikehyksen laskentatapaa. Suomessa tehtävää on koordinoinut Ympäristöministeriö, Rakennustietosäätiö sekä GBC Finland.

Ramboll on tehnyt arvioinnin omasta pääkonttoristaan. Yhtiö arvioi eri materiaalivalintojen, rakentamisen sekä rakennuksen elinkaaren hiilijalanjäljen.

– Tätä pitäisi rakentamisessa tehdä vielä enemmän. Että edes katsottaisiin, minkä on minkäkin materiaalivalinnan hintavaikutus ja hiilijalanjälki, Melander sanoo.

Aiemmin: Rambollin uusi pääkonttori sai Green Office -sertifikaatin